Tästä yhdestä Euroopan nuoremmista pääkaupungeista ei usein tule puolalaisten matkailijoiden kohdetta. Ehkä se johtuu korkeista hinnoista tai ehkä vanhojen historiallisten rakennusten puutteesta? Kyllä Helsingille kannattaa antaa mahdollisuus!
Lyhyt kaupungin historia
Tosin arkeologisten löytöjen mukaan nykyisen Helsingin alue on ollut ihmisten asuttama 500-luvulta eKrmutta se oli tyypillinen maatalousasutus, joka ei koskaan saanut pysyvää luonnetta. Tälle alueelle perustetusta keskiaikaisesta kylästä ei myöskään ole jälkeäkään. Kaupungin historia alkaa 1500-luvulta. Sitten se on Ruotsin kuninkaat (Suomi oli Ruotsin hallinnassa keskiajalta lähtien) perustivat kaupungin näille alueillejonka piti kilpailla Tallinnan kanssa Itämeren toisella puolella. Ensimmäinen (1528) epäonnistui täysin. Toinen, vuodelta 1550, kesti 90 vuotta, mutta antoi nykyiselle Suomen pääkaupungille nykyisen nimensä. Tätä asutusta kutsuttiin Helsinkifors. Nimi tarkoitti "Helsing-joen vesiputous" (silloin täällä virtaavan Vantaajoen nimi). Koska uusi kaupunki ei kehittynyt kovin nopeasti, vuonna 1640 Kreivi Per Brahe päätti siirtää ne joen toiselle puolelle, missä modernin pääkaupungin sydän sykkii nykyään.
Kaupungin täytyi kuitenkin käydä läpi paljon saavuttaakseen nykyaikaisen asemansa. Vuonna 1713 se jäi perääntyvän Ruotsin armeijan tuhoamana. Vaikka kuningas Fredrik I rakensi tänne mahtavan linnoituksen, Kustaa IV Adolf oli jo menettänyt Helsingin. Tämä heikko ja horjuva hallitsija johti ulkopolitiikkaa niin taitavasti, että hän teki vihollisia molemmissa Euroopan leireissä, jotka joutuivat Napoleonin sotiin. Keisari Aleksanteri I ilmoitti Suomen liittämisestä valtakuntaansa ja myönsi suomalaisille useita autonomioita. Huolimatta vuoden 1812 suuri tulipalo sillä maan tuleva pääkaupunki on tullut nopean kehityksen aikaa. Helsingistä tuli tuolloin Suomen uusi pääkaupunki, joka sijaitsi Venäjän sisällä. Rautatie ilmestyi, uusia tehtaita rakennettiin ja asukkaiden määrä kasvoi nopeasti. Syntyi myös suomalainen kansallistietoisuus - teatterit esittivät suomalaisia näytelmiä, ensimmäiset historioitsijat ja kirjallisuudentutkijat tutkivat suomalaista perintöä menneiltä vuosisatoilta.
Heikentynyt Venäjän imperiumi päätti lakkauttaa autonomian, mikä johti lakkoaaltoon ja suomalaisten mukaantuloon vuoden 1905 vallankumoukseen. Vuonna 1917 Helsingissä käytiin tappeluita ns Suomen sisällissota, missä maan itsenäisyyden kannattajat ja neuvostomieliset kommunistit asettuivat toisiaan vastaan. Sota päättyi entisen voittoon (Saksan joukot ja Puolan legioona Suomessa) ja uuden valtion rajojen vahvistaminen. Rauhanajan keskeytti ns Talvisota Neuvostoliiton kanssa ja sitä seurannut jatkosota, jonka aikana Neuvostoliiton ilmavoimat pommittivat Helsinkiä. Maa selviytyi näistä yhteenotoista alueellisesti menettäen ja pakotti taloudellisen yhteistyön Neuvostoliiton kanssa, mutta säilyttäen itsenäisyyden. Helsingissä elettiin siis vakaan kehityksen aikaa. Vuonna 1952 kaupunki järjesti kesäolympialaiset.
Eikö sinulla ole vielä majoitusta Helsingissä? Tarkista nykyiset tarjoukset ja tarjoukset Booking.com-sivustolta (tarkista napsauttamalla tätä!)mainosVierailu Helsingissä
Kuinka paljon aikaa sinun tulisi käyttää Helsinkiin tutustumiseen?
Jos emme ole kiinnostuneita museoista, näemme Suomen pääkaupungin 1-2 päivässä (hyvä paikka ns. kaupunkilomalle). Nykytaiteesta tai Suomen historiasta kiinnostuneiden on kuitenkin varattava paljon enemmän aikaa nähtävyyksiin tutustumiseen.
Helsinki Card (päivitys 2022)
Kaupungissa on myös alennuskorttiaan myynnissä kolmessa aikaversiossa (24-, 48- ja 72-tunnin) ja kahdessa tyypissä (CITY ja REGION).
Ennen kortin ostamista kannattaa tarkistaa, mitkä nähtävyyksistä pääsemme katsomaan ilmaiseksi ja mistä saamme vain alennuksen. Voit tehdä sen täällä Helsinki Cardin virallisilla verkkosivuilla.
Korttien hinnat:
| kortin tyyppi / voimassaoloaika | aikuiset - CITY-versio | lapset - CITY-versio | aikuiset - REGION-versio | lapset - REGION-versio |
|---|---|---|---|---|
| 24 tuntia | 46€ | 23€ | 50€ | 25€ |
| 48 tuntia | 56€ | 28€ | 62€ | 31€ |
| 72 tuntia | 66€ | 33€ | 72€ | 36€ |
keskusta
Tämän päivän Suomen pääkaupungin keskipiste on Esplanadi - suosittu kävelykatu, joka koostuu kahdesta kohtisuorassa olevasta kadusta ja niiden välissä olevasta viheralueesta. Esplanadin pohjoispuolella näemme klassisten monumenttien ympäröimänä Senaatin aukio. Sen keskelle ne asetettiin patsas Helsingin hyväntekijät - Tsaari Aleksanteri II. Takana näkyy valkoinen rakennus, joka on peitetty vihreillä kupuilla - se on rakennettu 1800-luvulla luterilainen katedraali. Sen muoto saattaa olla hieman yllättävä, sillä rakennuksen rakentaminen perustui Pietarin ortodoksiseen Iisakin kirkkoon. Aukiolla sijaitsevat myös tärkeimmät valtionrakennukset, mukaan lukien Valtioneuvoston palatsi. Täällä sijaitsee myös Suomen vanhin yliopisto ja sen kirjasto. Yliopistokirjaston rakennusta pidetään yhtenä skandinaavisen klassismin merkittävimmistä teoksista. Näemme myös Senackin aukiolla Helsingin vanhimmat vuokratalot, mukaan lukien 1700-luvulta Sederholmin rivitaloasunto, nyt asunto Kaupungin museo. Esplanadi päättyy rantaan auki Kauppatori (Kauppatori). Suoraan meren rannalla sijaitseva aukio on yksi Helsingin tunnelmallisimmista paikoista. Täällä käydään kauppaa elintarvikkeilla, mutta myös matkamuistoilla. Syksyllä täällä järjestetään suosittuja silakkamarkkinoita. Kojujen väliin kohoaa kivijalka, jonka huipussa on kultakotka. Tätä kutsutaan keisarinnan kivi - tsaarina Aleksandra Fjodorovnan Helsingin vierailun muistoksi.
Kuten Senackin aukiolla, monet julkiset rakennukset (mukaan lukien Presidentinlinna) sijaitsevat Kauppatorilla. Voit myös nähdä täältä, pienelle kukkulalle rakennettu, Ortodoksinen katedraali Jumalanäidin nuuskiminen (Ouspenskin katedraali). 1800-luvulla rakennettu temppeli erottuu helsinkiläisistä rakennuksista punaisella julkisivullaan. Kirkko sijaitsee pienellä Katajanokan saarella.
Keskustan pohjoisosassa sijaitsevat juna- ja linja-autoasemat sekä lukuisat museot. Turistit voivat vierailla täällä Nykytaiteen museo Kiasma (Mannerheiminaukio 2), Galeria Ateneum (Kaivokatu 2) tai Suomen luonnontieteellinen museo (Pohjoinen Rautatiekatu 13).
Kaivopuisto
Tämä kaupungin keskustan eteläpuolella sijaitseva kaupunginosa perustettiin lähelle samannimistä puistoa (Kaivopuisto). 1830-luvulla päätettiin perustaa tänne kylpylä venäläisille kuuluisille. Tsaari itse hyväksyi idean ja se toteutettiin käytännössä. Siksi tämän alueen luonne - paljon viheralueita ja vanhoja huvilarakennuksia. Se ansaitsee ennen kaikkea huomiota Mannerheimin museo, kenraali, marsalkka, Suomen presidentti. Se sijaitsee tämän Suomen kansallissankarin entisessä kodissa (Kalliolinnantie 14). Mielenkiintoinen tosiasia on se Mannerheim vietti useita vuosia elämästään Puolassa ja hän muisti tämän oleskelun erittäin hyvin. Kannattaa myös kävellä kauniissa Kaivopuistossa ja katsella sitä Suomen Tähtitieteellinen Seuran vanha näkötorni.
Keskustan pohjoispuolella
Helsingin keskustan pohjoispuolella on useita mielenkiintoisia nähtävyyksiä. Monet turistit vierailevat ns rock kirkko tuo on Temppeliaukio (Lutherinkatu 3). Tämän mielenkiintoisen temppelin rakensivat Suomalaiset veljekset vuonna 1969. Ajatuksena oli luoda projekti, joka ei tuhoaisi paikkojen luonnetta. Niinpä kirkko päätettiin kaivertaa kallioon. Kiistasta huolimatta hanke on houkutellut ja houkuttelee edelleen paljon vierailijoita. Se sijaitsee kirkon itäpuolella Suomen kansallismuseo esittelee maan historiaa. Vielä pohjoisempana voimme nähdä mielenkiintoisen Jean Sibeliuksen patsas, suomalainen säveltäjä, kompleksi useista sadoista metalliputkista. Se sijaitsee koillisessa Olympiastadion, jonka torni tarjoaa upean näköalan.
Suomenlinnan linnoitus
Sijaitsee kaupungin eteläpuolella olevilla saarilla linnoituson lisätty listalle UNESCO. Ruotsalaisten 1700-luvulla rakentamalla sillä ei ollut merkittävää roolia historiassa (se luovutettiin nopeasti Venäjän sodan aikana) ja ehkä siksi se on säilynyt meidän päiviimme asti. Päästäksesi siihen ja vieraillaksesi tällä alueella sijaitsevassa museossa, sinun on otettava Plac Targowyn alueelta lähtevä lautta.
Seurasaaren ulkoilmamuseo
Saarella (mutta sijaitsee kaupungin länsiosassa) on myös mielenkiintoinen ulkoilmamuseo. 1900-luvun alussa perustetussa laitoksessa on alle 100 rakennusta eri puolilta maata ja eri tarkoituksiin. Voit päästä tänne lautalla (kaudella) tai puusiltaa pitkin, joka yhdistää museon mantereeseen.
Turvallisuus
Helsinki (kuten Suomi) on turvallinen kaupunki vierailijoille. Ruuhkaisissa paikoissa kannattaa kuitenkin varoa taskuvarkaita.
Alkoholi
Alkoholismi on suuri ongelma Suomessa. Siksi viranomaiset harjoittavat suhteellisen tiukkaa alkoholin vastaista politiikkaa. Klo 21 jälkeen kaupat sulkevat alkoholiosastonsa. Alkoholin juominen taajamissa on kielletty.
Toisaalta suomalaiset ovat kuuluisia maukkaista vodoistaan. Täältä tulevat tuotteet, kuten Finlandia tai Koskenkorva (tämä on kylän nimi, josta paikallisen vodkan valmistukseen käytettävä vesi on peräisin). Paikallisissa pubeissa kannattaa kysyä myös suomalaista sahti-oluttyyliä.
Ruokaa
Sanoa, että suomalaiset herkut ovat erityisiä, on kuin sanoisi mitään. Muistat varmasti ruoka täällä. Suomalaiset syövät lakritsi, heillä on jopa suolainen versio, nimeltään ammoniakkia. Voit myös kokeilla jäätelöä ja jopa vodkaa tällä maulla.
Suomalaiset syövät usein kalastaamutta he eivät myöskään halveksi maaeläinten lihaa. Voit kokeilla sitä täällä paistettua poroa (poronpaisti) tai pienillä kalalla ja lihapaloilla täytetty erikoisnyykky (kalakukko). Niiden, jotka pelkäävät kulinaarisia omituisuuksia, kannattaa maistaa lihapullat tai pyöreitä jauhelihapihvejä. Voimme kokeilla joitain vähemmän kiistanalaisia jälkiruokia "Kuninkaan salamurhaaja" tai Laskiaispulla (helppoin saada loma-aikaan). Eväste on huomaamaton ja johti Ruotsin kuninkaan Adolf Frederickin kuolemaan. Toinen asia on, että hallitsijan piti puristaa itseensä kymmenkunta osaa tästä erikoisuudesta.
Kuinka säästää rahaa Helsingissä?
Se on oikeaa taidetta! Valitettavasti Helsinki on suhteellisen kallis kaupunki. Ostamme edullisia suomalaisia eväitä Kauppatorin läheltä. Helsingin museoissa on yleensä yksi vapaapäivä kuukaudessa. Poikkeus on Helsingin museo (Aleksanterinkatu 16), jossa vierailemme vapaa.
Toisaalta Teknilliseen museoon (Viikintie 1) pääsee katsomaan ilman lippua joka torstai. Kansallismuseo (Mannerheimintie 34) tarjoaa kaksi ilmaista tuntia perjantaisin (klo 16-18). Näemme myös maksutta Mediamuseon (Ludviginkatu 2-4), Suomen Pankin museon (Snellmaninkatu 2) ja vaihtuvia näyttelyitä Galeria Virkassa (Pohjoisesplanadi 11-13).
Saatat myös olla kiinnostunut artikkelista: Hinnat Suomessa ja Helsingissä.