Jakkeja, jotka olivat aikoinaan eksoottisia tiibetiläisiä eläimiä, esiintyy nykyään yhä enemmän maatilamatkailutiloilla tai pienissä eläintarhoissa. Ne ovat poikkeuksellisen lempeitä ja hitaita eläimiä, jotka ovat aina erittäin suosittuja. Tässä on mielenkiintoisia faktoja jakeista.
Luonnollisessa ympäristössä, joka aikoinaan asutti suuria alueita Keski-Aasiassa. Nykyään sen populaatiot ovat hajallaan, mm. Tiibetin tasangolla, Himalajalla Kiinassa ja Pohjois-Intiassa. Joka todennäköisesti kuoli sukupuuttoon Nepalissa ja Bhutanissa, vaikka viime vuosina on ollut tietoa niiden uudelleen ilmestymisestä Nepalissa.
He ovat lempeitä ja hitaita, koska heillä ei ole vihollisia luonnollisessa ympäristössään, joten heiltä puuttuu vaisto pakoon ja aggressio.
Latinankielinen nimi yak Bos grunnies tarkoittaa kirjaimellisesti "murisevaa härkää", ja se annettiin näille eläimille niiden käheyden ja hiljaisen äänen vuoksi.
Jakit syövät innokkaimmin kitukasvuista alppikasvillisuutta, ruohoja, yrttejä, jäkälää, sammalta, ja luonnollisessa elinympäristössään ne purevat myös bambunversoja.
Naarasjakit elävät laujoissa, ja urokset liittyvät niihin vain helteessä. Jakin tiineys kestää 9 kuukautta ja synnyttää yhden vasikan. Se on naaraan hoidossa vuoden ja saavuttaa täyden aikuisuuden vasta 6-8 vuoden kuluttua.
Se, mitä he asuvat alueilla, joilla on erittäin vaikeat olosuhteet, ovat kuitenkin sopeutuneet täydellisesti lyhyeen kasvukauteen, erittäin alhaisiin lämpötiloihin ja korkeisiin merenpinnan yläpuolelle.
Esiintymisalueesta johtuen jakkien karva on erittäin tiheää, ja siinä on tyypillinen hapsu, jonka muodostavat pitkät pintakarvat. Se voi olla valkoisen, kerman, ruskean ja mustan sävyissä. Tiibetiläiset käyttävät jakin hiuksia villana peitoissa, puseroissa ja päiväpeitteissä. Mitä ne tarjoavat myös Aasian maissa maidon ja lihan kanssa, ja niillä on tärkeä rooli näillä alueilla asuvien ihmisten arjessa, uskonnossa ja kulttuurissa.
Tiukassa suojelussa olevat luonnonvaraiset lajit on luokiteltu uhanalaisten lajien punaiselle listalle uhanalaiseksi lajiksi.