Auta sivuston kehittämistä jakamalla artikkeli ystävien kanssa!

Aachenin katedraali (Aachen) tuo on St. Maria, tarkemmin hänen palatsin kappeli Tämä Karolingien arkkitehtuurin helmi. Tyyli, joka ei ole jättänyt jälkeensä niin paljon monumentteja kuin esimerkiksi goottilainen tyyli. Joten mitä suurempi on säilyneen Aachenin katedraalin arvo.

Alkuja

Rooman valtakunnan kaatuminen ei ole vain poliittisen organismin romahtamista. Se on myös valtava kulttuurinen rappeutuminen, joka on vaikuttanut koko länsimaiseen sivilisaatioon. Uusi aika ja sen ihmiset olivat siksi erittäin vaikean tehtävän edessä - jälleenrakentamaan edeltäjiensä suuret saavutukset. Ensimmäinen valo tunnelissa ja merkki siitä, että "uusi" voisi jopa ylittää "vanhan" oli ns. Karolingien renessanssi. Länsieurooppalaisen kulttuurin nopea kehityskausi hän oli pääasiassa yhteydessä hallitukseen Kaarle Suuri. Tämä loistava hallitsija, frankkien kuningas ja pyhä Rooman keisari valitsi Aachenin suosikkikaupungiksi (Aachen). Myös siellä päätti rakentaa temppelinjolla on kukoistustaan sen piti peittää kaikki olemassa olevat rakennukset.





Rakentaminen

Luoja rakennukset (Se sai katedraalin aseman vuonna 1930) oli Odo Metzistä, armenialaista alkuperää oleva rakentaja (ensimmäinen nimellä tunnettu arkkitehti, syntynyt Alppien pohjoispuolella). Ravennan Pyhän Vitaliksen basilikan esimerkkiä noudattaen (paavi salli Ravennan pylväiden ja mosaiikien poistamisen Italiasta) suunnitteli kuninkaallisen kappelin. Rakennusta juhlivat töissään silloiset kronikot Einhard ja Notker Balbulus (Sänky). Jälkimmäinen meni jopa niin pitkälle, että sanoi, että vaikka temppeli oli ihmiskäden rakentama, se oli varmaa jumalallisen inspiraation kautta. Ei ihme, sillä rakennus on täynnä Kristillinen symboliikka. Ympyräjonka pohjalle pystytettiin kappeli symboloi taivasta, sillä aikaa nelikulmio johon kuoro perustui maallinen elämä. Kahdeksankulmiojoka muodosti koko lohkon perustan, katsottiin olevan ikuisuuden symboli. 


Niin kutsuttu Suden portti hallitsijan tilaama ja hänen Italiasta tuomansa naarassusihahmo. Sen piti viitata kaatuneen valtakunnan taiteeseen ja kulttuuriin. Myöhemmät asukkaat Aachen näihin hahmoihin liittyy legenda paholaisesta ja perustajistakeneltä saa rahaa niin ylelliseen temppeliin he antoivat pimeyden ruhtinaalle sielun ensimmäiselle luodolle, joka astui sisään portista. Sitten sitten jotta he eivät lähettäisi ketään viatonta helvettiin, he päästivät vangitun naarassuden sisään. Raivoissaan paholainen repi hänen sydämensä irti. Sitten osui päälle vieressä seisomassa susi patsas ja teki siinä reikä. Legenda on varmasti keksitty, mutta reikä on todellinen.

Herra ja isäntä

Myös kappelilla oli korostaa roolia yksin hallitsijat kuten välittäjänä maan päällä olevien alamaistensa ja taivaissa olevan Jumalan välillä. Se oli toiveiden ilmaus Kaarle Suuri tehdä kristillisestä uskonnosta liimaa valtakuntaansa. Tällaista politiikkaa arvosti paavi, joka laittoi keisarillisen tiaran hallitsijan päähän jouluna 800 (ja sitten levisi huhu, että Kaarle oli yllättynyt kruunauksesta eikä halunnut sitä ollenkaan. Kaikki vain rauhoitellakseen Bysantin keisari).

Aachen tuli kuninkaalle hautauspaikkavaikka hänen ruumiinsa ei pitänyt levätä pitkään aikaan. Alle kaksisataa vuotta hänen kuolemansa jälkeen Otto III käski haudan nähdä korkean hallitsijan ruumiin (hän oli 184 senttimetriä). Ilmeisesti Puolan hallitsija Bolesław Rohkea oli läsnä haudan avajaisissa. Frederick Barbarossa toisti tämän teon 1100-luvulla pakottaen antipaavin pääsiäisen III. Kaarlen kanonisointi. Tämä teko ei kuitenkaan saanut Pietarin oikeutetun seuraajan tukea. Pietari - Aleksanteri III. Peräkkäiset paavit eivät koskaan ei vahvistettu eikä kielletty kanonisaatiota katsoen hallitsijan kulttia (joka kehittyi vasta tämän kiistanalaisen teon jälkeen) hieman sormiensa läpi. Tähän päivään asti Charlesin asema herättää epäilyksiä teologien keskuudessa. Tästä huolimatta on sanottava, että keskiajan ihmisille frankkien kuningas oli hallitsijan ihanne.




Seuraavat vuodet ja jäännökset

Monet oppaat sanovat, että kuninkaallinen kappeli on täydellisessä kunnossa. Tämä ei kuitenkaan ole täysin totta - keskiajalla kuoro rakennettiin uudelleen myöhäisgoottilaiseen tyyliin. Kuitenkin jo aiemmin ns westerwerk tuo on temppelin länsiosa. Peräkkäiset hallitsijat muuttivat myös sisustusta. Keisari Henrik II pystytettiin koristeltu saarnatuoli (ottonilainen tyyli), a Frederick Barbarossa lahjoitti koristeellisen, riippuvan kynttilänjalka. Jompikumpi saarnatuoli Miten ja kynttilänjalka ovat edelleen käytössä mutta vain suurimpana kirkon juhlapyhinä.


Toinen jäänne on keisarillinen valtaistuin. Legenda se julisti Kaarlen kultaisen valtaistuimen haudattiin hallitsijan ruumiin mukana. Kun Otto III määräsi haudan kaivaa esiin kuningas hän antoi valtaistuimen Bolesław Rohkealle. Vaikka Ademarin Chabannesin kroniikasta lukuun ottamatta kukaan ei mainitse tätä tapahtumaa, on syytä muistaa, että Aachenissa nähtävissä oleva keisarillinen valtaistuin on Otto I:n ajalta. Se on kuitenkin erittäin tärkeä "istuin". - Siinä kruunattiin 30 saksalaista hallitsijaa.

Perinteen mukaan Kaarle Suuri sai kruunauksensa aikana lahjaksi neljä pyhäinjäännöstä: Marian viitta, huivi, johon Johannes Kastajan pää oli kääritty, Jeesus-vauva kapalovaatteet ja Kristuksen lantio (muiden lähteiden mukaan nämä esineet tuotiin vasta 1000-luvulla). Heidät nimettiin Upeita Aachenin jäänteitä. Ne esiteltiin pyhiinvaeltajille seitsemän vuoden välein. Toisella ajanjaksolla Aacheniin saapuneiden hurskauden tyydyttämiseksi ns Pienet Aachenin jäännökset - Marian vyö, Kristuksen vyö ja pala ruoskasta, jolla Jeesusta lyötiin kärsimyksen aikana. Lisäksi temppeliin on koottu keskiaikaisten pyhimysten ja itse perustajan jäänteitä. Nämä ovat kauniita kultainen pyhäinjäännös tehty vuonna 1215 Frederick Barbarossan toimesta. Näiden muistoesineiden merkitys oli niin suuri kristilliselle maailmalle, että temppeli ei voinut majoittaa kaikkia pyhiinvaeltajia. Se päätettiin niin sen laajentamisesta. Se asetettiin silloin goottilainen presbyteria Pariisin Pyhän kappelin mallina. Seuraavat aikakaudet vaativat myös temppelin rungosta. Barokki-arkkitehdit paransivat hieman. Niitä rakennettiin myös lisää kappeleita. Tuhon aiheutti toinen maailmansota koska kaupunki oli liittoutuneiden pommittajien kohteena. Jälleenrakennus kompleksi kesti vuosikymmeniä, mutta joitain elementtejä, kuten 1800-luvun lasimaalauksia, ei voitu pelastaa.

Hieman eklektinen muoto saattaa siksi tuottaa hieman pettymyksen turisteille, jotka odottavat näkevänsä puhdasta Karolingien tyyliä, aivan kuten se pettyi 1800-luvun puolalaiselle matkailijalle Wiktor Kopffille, joka kirjoitti päiväkirjaansa:

”Tämä rakennus on yksi Saksan tärkeimmistä ja sisältää sen perustajan Karol W. (ielkin) muistoesineitä. Kirkko paloi kahdesti, vain pyöreä osa ja etuosa, kuten Karol W (ielkin) aikoina, olivat olemassa. Katsottuani kirkkoa ulkopuolelta, jonka hahmo ei ole niin upea kuin sen antiikin kannalta koskettava, menin sakristiin ja pyysin näyttämään aarrekammion (…) mitä varten seitsemän Puolan zlotya maksaa."

(Lainaus: Grodziska, Karolina (toim.): Wiktor Kopff's description of Brussels, Aachen (…). Julkaisussa: Puolan tiedeakatemian tieteellisen kirjaston ja Krakovan Puolan tiedeakatemian vuosikirja R. 45 (2000)).

Pitäisi mainita että se ei ollut pieni summa koska sama matkustaja myös Aachenissa runsas illallinen Kanssa "Yhdeksän lautasta lähellä toisiaan, puoli pulloa Reinin viiniä" hän vain maksoi 4 Puolan zlotya.


Vierailu Akiwzgranien katedraalissa

Tuomiokirkon sisäänkäynti on siellä vapaa ja temppelin pääosassa käymme yksin.

Jos haluamme ottaa kuvia, meidän tulee ostaa lupa takana olevasta infopisteestä 1,00 euroa.

Aukioloajat ja päivät

Katedraali on auki joka päivä (tammikuu-maaliskuu: 7.00-18.00, huhti-joulukuu 7.00-19.00) kuitenkin vierailijoille: maanantaista perjantaihin klo 11.00, kun taas viikonloppuisin klo 12.30 alkaen. Katedraali on suljettu vierailijoilta erikoismessujen ja -tapahtumien aikana. On syytä tarkistaa etukäteen, onko oleskelumme aikana suunniteltu sulkemisia.

Jos haluamme vierailla myös ylemmässä kerroksessa, jossa se sijaitsee Kaarle Suuren valtaistuimelle, meidän on osallistuttava järjestetylle kiertueelle - oppaan kanssa ja sovittava aika etukäteen infopisteestä (vastapäätä valtionkassan sisäänkäyntiä). Opastetun pääsylipun hinta on omakustannushinta 4,00 euroa. Kesto on noin 45 minuuttia.

Opastetut kierrokset: maanantaista perjantaihin klo: 11:00, 12:00, 13:00, 14:30, 15:30 ja 16:30 (kesällä lisäksi klo 17:30), viikonloppuisin klo: 13:00 , 2 15.00, 15.00, 16.00 ja 17.00

Sightseeing englanniksi tapahtuu joka päivä klo 14.00.

On syytä muistaa, että katedraali on maailman kansallisperintöluettelossa UNESCO.

Auta sivuston kehittämistä jakamalla artikkeli ystävien kanssa!

Luokka:

Eurooppa