Valko-Venäjällä ihmiset eivät puhu valkovenäläistä kieltä. Melkein. Maassa on kaksi virallista kieltä: valkovenäläinen ja venäjä, joista ensimmäistä opetetaan koulussa vain erillisenä aineena, kun taas kaikki muut luokat ja virallinen dokumentaatio pidetään venäjäksi. Mutta lähempänä Puolan, Liettuan ja Ukrainan rajoja kieli, jolla ihmiset puhuvat "trasankalla" (sekoitus valkovenäläistä ja venäjää) ja muilla kieliyhdistelmillä, on muuttumassa.
Kaksi Israelin presidenttiä Shaim Weizmann ja Shimon Peres syntyivät Valko-Venäjällä.
Valko-Venäjän pisin katu - Independence Avenue Minskissä. Koko historiansa aikana se ei ole kasvanut vain pituudeltaan ja leveydeltään, vaan myös muuttanut nimeään 14 kertaa. Se on yksi Euroopan pisimmistä kaduista.
Metsät kattavat lähes kolmanneksen Valko-Venäjän pinta-alasta, mikä tekee puusta tärkeän resurssin maalle.
Valko-Venäjä on sisämaavaltio, joten sillä ei ole rantaviivaa. Se rajoittuu Venäjän, Ukrainan, Puolan, Liettuan ja Latvian kanssa.
Ensimmäinen asia, mitä turistit sanovat vieraillessaan Valko-Venäjällä, on, että se on vihreä, puhdas, turvallinen ja sillä on erittäin hyvät tiet Venäjään ja Ukrainaan verrattuna.
40 % Valko-Venäjän alueesta koostuu metsistä, jotka symboloivat vihreää Valko-Venäjän lipussa.
Valko-Venäjän tuloveroprosentti on 13 prosenttia.
Maa on erittäin riippuvainen Venäjän energiasta.
Szymon Kuźnicista tuli ensimmäinen valkovenäläinen, joka voitti Nobel-palkinnon. Hänelle myönnettiin taloustieteen Nobel-palkinto vuonna 1971. Maasta on kaikkiaan viisi Nobel-palkittua, mukaan lukien Szymon Kuznets, Svetlana Alekseevich, Wybrzeże Ivanovich Alferov, Shimon Peres ja Menachem alkoi.
Białowieżan aarniometsässä Valko-Venäjällä asuu 800 biisonia, joka on Euroopan raskain maaeläin. Metsä on myös merkitty Unescon maailmanperintöluetteloon.
Olga Korbut on kuuluisa valkovenäläinen voimistelija ja nelinkertainen olympiavoittaja. Hän oli ensimmäinen, joka kehitti ja suoritti erittäin rohkean harppauksen, joka myöhemmin nimettiin hänen mukaansa.
Valkovenäjät pitävät perunoista kovasti, useimmat kansallisruoat sisältävät asukkaille tärkeimmän ainesosan. Valko-Venäjällä on yli 300 perunaruokaa.
Maailman suurin kippiauto valmistetaan Valko-Venäjällä. BelAZ-75710 painaa 360 tonnia, sen pyörien korkeus on 4 metriä, ja jos joku haluaa ostaa tällaisen auton, se maksaa sinulle noin 10 miljoonaa dollaria.
Valko-Venäjän vanhin monumentti on Pyhän katedraali. Sophia (Połotsk), rakennettu vuosina 1044-1666.
Ensimmäiset merkit asutuksesta muinaisella Valko-Venäjällä ovat noin 100 000-35 000 vuoden takaa.
Valko-Venäjä jatkaa kuolemanrangaistuksen käyttöä.
Koivunmahla - yksi valkovenäläisten suosikkijuomista. Sitä myydään pakkauksissa ja suurissa lasipurkeissa. Kylässä kerätään koivunmahlaa joka kevät.
Valko-Venäjällä on noin 31 pankkia; hallituksella on 30 pankkia ja vain yksi niistä on yksityisessä omistuksessa.
Minsk on ikuinen kaupunki, se on tuhottu 8 kertaa Euroopan myrskyisässä historiassa ja joka kerta rakennettu uudelleen.
Minsk on vanhempi kuin Moskova. Vanhimmat historialliset asiakirjat mainitsevat hänet jopa vuonna 1067.
Heidän tärkein kansallinen juhlapäivänsä on vapauden päivä 9. toukokuuta. He juhlivat Saksan miehityksen loppua toisen maailmansodan aikana.
Valko-Venäjän tärkeimmät teollisuudenalat
metallurginen
koneenrakennus, mukaan lukien traktorit ja maatalous, autoteollisuus, työstökoneiden ja työkalujen rakentaminen, instrumenttien valmistus, radiotekniikka, sähkötekniikka, elektroniikka, optis-mekaaninen teollisuus; ja metallin käsittelyyn
kemian- ja petrokemianteollisuus
kevyt teollisuus
Ruokateollisuus
Maatalousmaa Valko-Venäjällä: 8 582 tuhatta. ha 1.1.2016 alkaen
Maatalous
Maatalouden erikoisalat: vilja-, peruna-, vihannes-, pellavansiemen-, liha- ja meijeriteollisuus.
Luonnonvarat
puu
turvetta
kalium ja kivisuolat
pienet raakaöljy- ja maakaasuesiintymät
graniitti
dolomiitti
kalkkikivi
keramiikka
hiekka
Taloudellisesti aktiivisen väestön jakautuminen toimialatyypeittäin (2016)
teollisuus - 23,4 %
maatalous, metsästys, metsätalous - 9,6 %
maa- ja vesirakentaminen - 6,7 %.
liikenne ja viestintä - 6,7 %.
vähittäiskauppa; autojen, taloustavaroiden ja henkilökohtaisten käyttötavaroiden korjaus - 14,5 %
koulutus - 10,3 %.
muut - 28,8 %.
Työttömyys Valko-Venäjällä
33,7 tuhatta työtön (2022)