Yllättäviä uteliaisuutta ja tietoa arktisesta alueesta

Anonim

Arktiseen alueeseen kuuluu kahdeksan maata: Grönlanti, Islanti, Norja, Ruotsi, Suomi, Venäjä, Kanada ja Yhdysvallat (Alaska).

Arktinen alue on herkkä mutta vaikea ympäristö. Täällä kasvaa vain vähän puulajeja, eivätkä useimmat matelijat ja muut kylmäveriset eläimet selviä täällä. Äärimmäisestä kylmyydestä, lumesta ja voimakkaista tuulista huolimatta arktisella alueella elää joustavia villieläimiä, jotka kestävät ja jopa menestyvät näissä ankarissa olosuhteissa.

Arktinen tundra on peitetty maaperällä, joka on pääosin jäässä ympäri vuoden. Joka vuosi ohut, aktiivinen kerros sulattaa ja jäädyttää maaperän, jolloin vain matalajuuriset kasvit pääsevät juurtumaan arktiselle tundralle. On kuitenkin yllättävää, että arktisella alueella on noin 1700 kasvi-, levä- ja sienilajia. Tundra tukee villieläimiä jänisistä naaliin ja lumipöllöihin.

Joka vuosi monet linnut muuttavat Alaskaan ja sieltä pois.

Arktinen alue on pohjoisnavan ympärillä oleva alue. Se on jäämeri, jota ympäröivät kylmät, puuttomat maat.

Näistä vihamielisistä olosuhteista huolimatta arktisella alueella elää monia eläimiä ja kasveja. Monet täällä elävät lajit ovat kehittäneet erityisiä mukautumisia elämään ankarissa ympäristöissä.

Arktinen alue on "keskyyön auringon maa".

Talvella täällä voi nähdä "Polar Nights" -tapahtuman, jonka aikana aurinko ei koskaan nouse - kestää useita kuukausia.

Itse pohjoisnapa on maapallon pohjoisin piste. Toisin kuin maalla oleva etelänava, pohjoisnapa sijaitsee Jäämeren jäässä.

Yleisimmin käytetty arktisen alueen määritelmä on "napapiirin pohjoispuolella oleva alue".

Toinen arktisen alueen määritelmä on "alue, jossa kuumimman kuukauden keskilämpötila ei ylitä 10 °C".

Arktisen alueen pinta-ala on noin 20 miljoonaa km².

Napapiiri on kuvitteellinen viiva, joka kiertää maan pohjoisimpia osia.

Tämä napapiirin sijainti ei ole kiinteä. Sen sijaan se korostaa alueen, jossa aurinko ei putoa horisontin alapuolelle vähintään 24 tuntia vuodessa (ja talvella aurinko ei nouse horisontin yläpuolelle).

Itse asiassa maapallon aksiaalisen kaltevuuden * erojen vuoksi napapiiri liikkuu nyt hitaasti pohjoiseen kohti noin 15 metriä vuodessa.

Napapiiri on yhdensuuntainen päiväntasaajan kanssa ja on noin 66,5° päiväntasaajasta pohjoiseen.

Leveysaste on kuinka kaukana pohjoisessa (tai etelässä) jokin on. Se on päiväntasaajan ja maan pisteen välinen kulma mitattuna maan keskipisteestä.

Pohjoisnavan leveysaste on 90° pohjoista leveyttä. Etelänavan leveysaste on 90° eteläistä leveyttä.

Jäämeren pinta-ala on hieman yli 14 miljoonaa km². Se on lähes viisi kertaa Välimeren kokoinen ja melkein yhtä suuri kuin Etelämanner.