Viime vuosina on puhuttu paljon ekologiasta ja ympäristönsuojelusta. Myös ekologisia säätiöitä ja järjestöjä on jatkuvasti enemmän tekemisissä tämän asian kanssa. Yksi luonnonympäristön jatkuvaan tuhoutumiseen liittyvistä ongelmista on otsoniaukon laajeneminen ja sitä kautta ilmaston lämpeneminen.
Mikä salaperäiseltä kuulostava otsoniaukko oikein on? Ymmärtääkseen, mistä tässä on kyse, on tiedettävä Maan ilmakehän perusrakenne. Planeettamme ympäröi kaasumainen kuori, jota Maan painovoima vetää puoleensa. Tämä pinnoite on jaettu useisiin kerroksiin, joista jokainen vastaa eri tehtävästä.
Otsoniaukon yhteydessä on tärkeää tutustua ilmakehän osaan, jota kutsutaan stratosfääriksi. Se on maapallon pinnasta laskettuna toinen kaasukerros, joka vastaa lämpötilan inversiosta eli lämmönsiirrosta. Se koostuu suurelta osin otsonikerroksesta. Otsoni imee erittäin hyvin auringosta planeetallemme tulevan ultraviolettisäteilyn.
Tällä tavoin se suojaa maapalloa ylikuumenemiselta ja suurten sähkömagneettisten säteilyannosten haitallisilta vaikutuksilta. Otsonia tuotetaan pääasiassa matalilla ja keskipitkillä leveysasteilla. Napojen läheisyydessä sitä on hyvin vähän, mikä tarkoittaa, että siellä on ns otsonin reikiä.
Toinen epäsuotuisa otsoniaukkojen laajenemiseen vaikuttava tekijä on haitallisten aineiden esiintyminen ilmassa, jotka pääsevät stratosfääriin erittäin pitkään. Otsonikerroksen haittoja ovat mm. vulkaanista tuhkaa, rakettihöyryjä ja erityisen vaarallisia freoneja.
Ihmisen toiminta ja otsoniaukko
Suurin ja haitallisin otsonikerrosta tuhoava tekijä oli suuret freonipäästöt ilmakehään. Freonit ovat erityinen ryhmä kloori- ja fluorihiilivetyjä, joita on käytetty työnesteinä jääkaapeissa, kantajakaasuna aerosoleissa ja vaahtopolymeerien valmistuksessa.
Jo 1970-luvulla tutkittiin, että CFC-yhdisteet tuhoavat tärkeän osan stratosfääristä. Valitettavasti vasta 90-luvulla, kun otsoniaukko laajeni merkittävästi, freonien haitallisuus tunnistettiin maailmassa ja vedettiin vähitellen pois markkinoilta ja tuotanto lopetettiin.
Useiden vuosikymmenten aikana ne ovat aiheuttaneet paljon vahinkoa, mutta tutkijoiden mukaan otsonikerros pystyy uusiutumaan jopa vuoteen 2060 mennessä. Tämä on tietysti optimistinen ennuste, sillä muiden kasvihuonekaasujen päästöt ovat paljon nykyistä pienemmät.
Ilmaston lämpeneminen – mikä meitä uhkaa?
Freonipäästöjen pysähtymisen ja stratosfäärimme tilan paranemista koskevien alustavien ennusteiden vuoksi otsonikerroksen toivotaan todella elpyvän. Muuten maapallo olisi suuressa vaarassa. Otsoni imee valtavia määriä haitallista ultraviolettisäteilyä auringosta.
Osa tästä säteilystä on erittäin vaarallista eläville organismeille, etenkin suurina määrinä. Liiallinen altistuminen sähkömagneettiselle säteilylle voi aiheuttaa vakavia palovammoja sekä vaarallisia geneettisiä mutaatioita – ihmisillä ja eläimillä se voi johtaa syöpään.
Ilmaston lämpenemisen käsite liittyy myös läheisesti otsoniaukon laajenemiseen. Se on maapallon ilmakehän keskilämpötilan nousua lähellä maan pintaa. Ilmaston lämpeneminen näkyy jo tänään selvästi, ja globaalit organisaatiot antavat hälytystä. Monissa paikoissa vallitsee kuivuus, joka aiheuttaa monia taloudellisia ongelmia.
Jos otsoniaukko jatkaa kasvuaan, seuraukset voivat olla katastrofaaliset. Mitä meillä on edessämme? On mahdotonta ennustaa tarkasti, mutta maapallon asukkaita voivat uhata jäätiköiden sulamiseen liittyvät valtavat tulvat, kauhistuttava kuivuus ja sitä kautta myös nälänhätä.
Voi olla myös erittäin vaarallisia sääilmiöitä, joita ei voida helposti ennustaa. Toistaiseksi ilmaston lämpenemisestä on vain vähäisiä merkkejä, mutta niiden pitäisi olla hälyttäviä. Toisin kuin näyttää, otsoniaukko on paljon vakavampi ongelma kuin luullaan.
Kuinka estää otsoniaukojen suureneminen?
Maan ilmakehän lämpötila ei nouse pelkästään freonipäästöjen vuoksi. Myös muut kasvihuonekaasut, erityisesti valtavia määriä vapautuva hiilidioksidi, vaikuttavat merkittävästi tähän prosessiin. Itsenäisten moottoriajoneuvojen lisääntyvän määrän ja valtavien teollisuuskaasupäästöjen vuoksi maapallon ilmakehän lämpötila jatkaa nousuaan.
Mitä tavallinen kansalainen voi tehdä ympäristön hyväksi? No, ei paljon, mutta se on aina vaivan arvoista. Jos mahdollista, voit joskus valita pyörän tai kaupunkiliikenteen auton sijaan. Voit myös lajitella roskat niin, että sitä enemmän kierrätetään, jolloin tehtaat tuottavat ainakin hieman vähemmän kasvihuonekaasuja.
Siihen kannattaa myös suostutella sukulaisia ja ystäviä, jotta he myös yrittävät auttaa planeettaamme ainakin tällä tavalla. Tässä tilanteessa tärkeintä on kuitenkin, että kansalaisten lisäksi useimpien maiden hallitukset ottavat askeleita tähän suuntaan. Erityisesti suurten, pitkälle kehittyneiden maiden viranomaisten tulisi alkaa suhtautua ilmaston lämpenemisongelmaan vakavasti ja säännellä laillisesti päästöjen määrää traagisen ilmaston lämpenemisen estämiseksi.