Kun Rooman valtakunta jakautui kahdeksi erilliseksi valtakunnaksi, Itä-Rooman valtakunta tunnettiin Bysantin valtakuntana. Bysantin valtakunta kesti 1000 vuotta Länsi-Rooman valtakunnan, mukaan lukien Rooman, kaatumisen jälkeen vuonna 476.
Bysantin valtakunta hallitsi suurinta osaa Itä- ja Etelä-Euroopasta koko keskiajan. Sen pääkaupunki Konstantinopoli oli tuolloin Euroopan suurin ja rikkain kaupunki. Tässä on triviaa, tietoa ja faktoja Bysantin valtakunnasta.
1. Edellä mainittu valtakunta perustettiin vuonna 395, kun keisari Theodosius I jakoi Rooman valtakunnan kahteen osaan - itäiseen ja läntiseen.
2. Parhaimpina vuosina, 600-luvun puolivälissä, Imperiumin omistukseen kuuluivat: Balkanin niemimaa, Vähä-Aasia, Syyria, Foinikia, Palestiina, Pohjois-Afrikka Egyptin kanssa, Etelä-Espanja, Sisilia ja Italia.
3. Bysantin kohtalon perinteinen jako on jaettu kolmeen ajanjaksoon: varhainen, keskivaihe ja myöhäinen.
4. Vuodesta 629 lähtien muodollisesti basileuksena keisari - maailmankaikkeuden korkein hallitsija, jonka senaatti valitsi armeijan ja kansan yksimielisellä hyväksynnällä, oli johdossa.
5. Hallintojärjestelmän korkeimmalla tasolla oli logot, jotka olivat ensimmäisen ministerin alaisia. He olivat: valtiokansleri, sisä- ja ulkoministeri, poliisi ja ylipostin johtaja.
6. Arabien kanssa käydyn sodan aikana Bysantin armeija käytti ensimmäisenä kreikkalaista tulta.
7. Bysantin valtakunta Justinianus I Suuren hallituskaudella oli suunnattu Rooman valtakunnan palauttamiseen.
8. Justinianus Suuri esitteli näkemyksiä, jotka johtivat valtion valta-asemaan kirkkoon nähden ja päättämiseen koko uskonnollisesta elämästä.
9. Osana taiteellisen luovuuden hoitoa keisari perusti lukuisia julkisia rakennuksia, kuten Hagia Sofian basilikan pääkaupunkiin (532-537).
10. Hän laajensi työtään kreikan kielellä, mutta hänen ohjelmansa toteuttaminen ei sujunut ongelmitta.
11. Bysantin nimi juontaa juurensa Bysantin kaupungista, jonne Konstantinopoli rakennettiin.
12. Bysantin valtakunta selviytyi barbaarien hyökkäyksestä muun muassa hallitsijoiden taitavan politiikan ansiosta
13. Justinianus Suuren hallituskaudella Bysantin valtakunta, jota alettiin kutsua itävaltakunnaksi, saavutti alueellisen valtansa kynnyksen. Samaan aikaan tilanne ulkomailla muuttui ja ulkoinen uhka kasvoi.
14. Imperiumin heikkous oli valtaistuimen periytymistä koskevien oikeudellisten säännösten puute. Tämä johti vallankaappaukseen lakia vastaan sekä sisäisiin taisteluihin ja poliittisiin murhiin.
15. Toisin kuin Länsi-Euroopan romahtava taloudellinen tilanne, Imperiumi koki taloudellisen noususuhdanteen ajanjakson 800-1100-luvuilla.
16. Viljan viljely oli melko yleistä, puutarhanhoito, puutarhanhoito ja jalostus kehittyivät dynaamisesti. Myös sokeriruo'on, puuvillan ja mulperin viljelyä edistettiin, minkä ansiosta silkkiäistoukkien viljely kukoisti.
17. Hyvin kehittyneen talouden vuoksi Bysantin kaupunkeja kutsuttiin käsityön ja kaupan keskuksiksi.
18. Voimakkaasta talousjärjestelmästä huolimatta valtakunta kamppaili monien uskonnollisten ongelmien kanssa, mukaan lukien
19. Etnisten uskontojen syrjäyttämisprosessi oli Bysantin kirkon kiistaton menestys. Bysantin kautta kasteen hyväksyivät mm Bulgaria, Serbia ja Kiovan Venäjä.
20. Taiteeseen sen sijaan kohdistui voimakkaita hellenistisiä ja itämaisia vaikutteita. Sen kehitykseen vaikutti suuresti keisarillinen hovi, erityisesti kirkko, joka alisti taiteilijat hyvin varhain.
21. Arkkitehtuurin alalla on kehittynyt kahdenlaisia temppeleitä: keski- ja pitkittäistemppeleitä. Keskimmäistä edusti pyöreäksi rakennettu rotunda ja pitkää basilika. Bysantin arkkitehtuurin ominainen piirre on holvien, kupolien ja kaarien toistuva käyttö sekä hellenistiselle taiteelle tyypillisistä pylväikköistä ja pylväikköistä asteittainen poistuminen.
22. Bysantin taiteen ominaisuus on figuraaliveistosta luopuminen, jota pidetään pakanallisen epäjumalanpalveluksen ilmentymänä. Myös maalauksen harmoninen kehitys ikonoklasmin aikana keskeytettiin tilapäisesti.
23. Idän valtakunta selviytyi barbaarisista hyökkäyksistä muun muassa hallitsijoiden harkitun politiikan ansiosta.