Auta sivuston kehittämistä jakamalla artikkeli ystävien kanssa!
Varmasti kankaalle "Sobieski lähellä Wieniä" tekijänä Jan Matejko se ei ole arvokkain tai merkittävin teos, jonka he esittävät Vatikaanin museot. Siitä huolimatta kangas kunnioitettiin asianmukaisesti ja huone, jossa maalaus on esillä, nimettiin Sobieski-huone.
Maalauksen historia
Toimii "Jan Sobieski lähellä Wieniä" (kangas tunnetaan myös nimellä "Voitto Wienissä") taiteilija aloitti noin 1879. Vuotta aiemmin Itävalta-Turkki otti yhteen ja Itävalta-Unkari valtasi Bosnia ja Hertsegovinan. Wienin taistelun 200-vuotispäivä lähestyi ja kaikki osoitti, että viranomaiset haluaisivat käyttää tätä tosiasiaa propagandatarkoituksiin, mutta marginalisoivat Puolan joukkojen roolin.
Erityisen häpeällisiä artikkeleita julkaisi wieniläinen "Neue Freie Presse" -sanomalehti, jossa Sobieski kuvattiin juoppolaisena ja Puolan armeija barbaareina. Matejkon maalaus oli siis vastatoimi tällaiselle historian väärentämiselle. Vuonna 1880 teoksen ensimmäinen versio luotiinmutta taidemaalari valmistautui työstämään sen lopullista muotoa kahdelle lisää vuosien huolella vanhoja muotokuvia ja historiallisia tutkimuksia. Hän onnistui pääsemään vuosipäivään ja vuonna 1883 kangas oli näytteillä Wienissä. Matejko maksoi huoneen omista varoistaan ja antoi sen vierailijoiden käyttöön ilmaiseksi. Kuten kävi ilmi, se oli häränsilmä.
Näyttelyssä läsnä ollut Marian Gorzkowski kirjoitti:
"(…) jopa kokkien vartijat, erilaiset wieniläiset myyjät ja jopa talonpojat Wienin läheisyydestä vierailivat maalauksessa (…) Sen jälkeen, kun kolme tuhatta (vierailijaa) tulee jälleen päivässä."
Jopa keisari itse näki maalauksen.
Taistelun vuosipäivä osui taiteilijan luovan työn 25-vuotispäivän kanssa. Krakovan juhlallisissa juhlissa taiteilija tarjosi maalauksen julkisesti paaville. Hän korosti kuitenkin, ettei kyseessä ollut henkilökohtainen lahja, vaan koko kansan lahja. Kuten Krakova raportoi "Aika" Matejkon sanottiin silloin sanoneen:
"Minne Wienistä juoksi lähettiläs kuninkaallisen kirjeen ja profeetan lipun kanssa - sinne me lähetämme kuvan tuomaan tämän hetken tietoisuuteen. Siellä, Vatikaanista, se tulee kaunopuheisemmin kuin muualta muistuttamaan meidän koskaan vanhentuneita ansioitamme, oikeutemme ja tuskamme, samalla toiveemme ja niiden kanssa vanpaus horjumattomasta kiintymyksestä pyhän uskomme istuimeen (…) Haluatteko ymmärtää minua: En anna Pyhää Isää, haluan, haluan sinut ottaa vastaan (kuva) ja antaa se takaisin Pyhälle Isälle."
Taiteilijan toive toteutui ja tämän vuoden joulukuussa teos lähetettiin Vatikaaniin. Taiteilijan päätökseen saattoi vaikuttaa se, että Sobieskin vangitseman suurvisiirin lippu katosi Roomassa (syynä oli luultavasti hämmennys koristeiden vaihdon yhteydessä, vaikka ääniä kuului, että lippu oli turkkilaisten varastanut).
Huolimatta joistakin kriittisistä äänistä maasta (kuvan uskottiin jäävän maahan, se oli teknisesti heikko tai huonosti valotettu) on huomattava, että Matejkon lahjaa arvostettiin Vatikaanissa. "Jan Sobieski lähellä Wieniä" se roikkui suuressa salissa lähellä kuuluisaa Stanz Rafaelaa (niin Kornel Makuszyński, joka kirjoitti "(…) Vatikaanissa / Matejko roikkuu pahimmalla seinällä"). Tästä todistaa se, että yksi Kandelabrów-gallerian maalauksista oli omistettu maalauksen esittelyhetkelle.
Valitettavasti Roomassa asuvat puolalaiset eivät varmistaneet, että oppaat sisälsivät tuolloin yksityiskohtaista tietoa maalauksesta. Isä Wincenty Smoczyński, yrittäessään korjata tätä virhettä, kuvaili tarinaa pyhiinvaelluksesta, jonka opas sanoi: "Herrat! Tämä hevosen selässä istuva ritari - tässä hän osoitti Sobieskiä - on japanilainen ritari, joka päätti murhata kristittyjä maassaan (…)".
Teoksen "Jan Sobieski Wienissä" analyysi ja tulkinta eroaa Wienin voittoa kuvaavista kankaista jo kohtauksen valinnassa. Matejko päätti olla näyttämättä taistelua tai tapaamista Jan III Sobieskin ja keisarin välillä. Sen sijaan hän maalasi hetken, jolloin kirje lähetettiin paaville (kuninkaan piti kirjoittaa: "Me olemme tulleet, olemme nähneet, Jumala on voittanut"). Tämä kohtausvalinta antaa kuvalle kristillisen merkityksen - voitto on Jumalan lahja ja todistus kristinuskon paremmuudesta islamiin nähden. Tätä heijastavat kankaalla näkyvät symbolit: puolalaisen viirin yläpuolella näkyy valkoinen kyyhkynen (Pyhä Henki) ja taistelun jälkeistä maisemaa ympäröi sateenkaari (Jumalan siunauksen symboli).
Samaan aikaan turkkilaisen leirin yläpuolella taustalla leijuu parvi mustia varisia. Jan III Sobieski ratsastaa suurvisiirin hevosella, mikä tarkoittaa islamin alistamista. Puolan kuningasta, joka sijaitsee hieman keskustan oikealla puolella, ympäröi kolme hahmoryhmää. Alareunassa näemme turkkilaisia sotavankeja ja kaksi ruumista: turkkilaisen ja raiskatun saksalaisen naisen. Lorrainelaisen prinssi Charlesin johtamat itävaltalaiset sotilaat lähestyvät kuningasta oikealla. Prinssin hevonen kumartaa päänsä Puolan kuninkaan edessä ikään kuin tunnustaakseen hänen suvereniteettinsa. Oikealla näemme muun muassa puolalaisia sotilaita ja komentajia kuuluisa tykistökenraali Marcin Kącki ja kenttähetmani Mikołaj Hieronim Sieniawski. Kuninkaan vierestä voimme tunnistaa hänen poikansa Jakub Sobieski. Hallitsijan vastakkaisella puolella näemme Bl. Avianon merkki. Kuninkaan kirjeen paaville ja profeetan lipun kerää Krakovan kaanoni Mikołaj Denhoff.