Hauskoja faktoja Nova Scotiasta, Kanadasta

Anonim

Viime vuosikymmeninä Cape Breton Island, joka on osa Kanadan Nova Scotian maakuntaa, on kehittänyt merkittävän matkailualan. Vierailimme tällä saarella useita kertoja Sydneyn satamassa käyvän risteilyaluksen avulla ja halusimme tietää lisää.

Cape Breton Island on Nova Scotian koillisosa, Kanadan toiseksi pienin maakunta. Saaren pinta-ala on 6 406 neliökilometriä ja siellä on 135 974 asukasta (vuodesta 2011). "Cape Bretons" tai "Capers" muodostaa noin 15 prosenttia Nova Scotian maakunnan väestöstä.

Italialainen merimies ja tutkimusmatkailija John Cabot vieraili saarella matkansa aikana vuosina 1497-1498. Historioitsijat kiistelevät siitä, vierailiko Kabot ensin Breton Islandilla vai Newfoundlandilla, mutta Cabotin löytöä muistetaan Breton Islandilla Cape Breton Islandilla.

Cape Bretonin ensimmäiset asukkaat olivat luultavasti Mí'kmaqin alkuperäiskansojen esi-isiä, jotka asuivat saarella eurooppalaisten saapuessa.

177 kilometriä pitkä saari on enimmäkseen mäkinen ja metsäinen ja kohoaa 1745 metrin korkeuteen merenpinnan yläpuolella Bretonin ylämailla.

Bras d 'Or Lake, yksi maailman suurimmista suolaisen veden vuorovesijärvistä, kattaa 684 neliökilometriä Cape Breton Islandin keskustassa.

Cape Breton Islandin erottaa muusta Nova Scotiasta ja Kanadan mantereesta Canson salmi, jonka leveys on 3 kilometriä. Vuonna 1955 rakennettu 130 metriä leveä, kivitäyteinen Canso Causeway mahdollistaa kaksisuuntaisen ajoneuvoliikenteen ja yhden rautatien päästä Breton Islandille Nova Scotian niemimaalta.

Tämä ranskalaisten omistuksessa 1632–1763 ollut saari tunnettiin nimellä "Ile Royale", ranskalaisten kuninkaallinen saari.

Alkaen kalastajakylästä vuonna 1713, ranskalaiset rakensivat Louisbourgin linnoituksen vuosina 1720-1740. Kalan ja kalanmaksaöljyn viennistä tunnetusta Louisbourgista on tullut Pohjois-Amerikan kolmanneksi vilkkain satama (Bostonin ja Philadelphian jälkeen).

Brittiläiset siirtolaiset valloittivat Louisbourgin linnoituksen vuonna 1745, mutta palasivat ranskalaisille vastineeksi Euroopan rajakaupungeista (nykyisin osa Belgiasta).