Kun aloimme suunnittelemaan matkaamme Milanopäässäni sen sijaan alusta alkaen Duomon katedraali jos Sforzan linna ensimmäisen sijan vei stadion San Siro, jossa kaksi joukkuetta pelaa ottelunsa - AC Milan ja Inter.
Nykyään molemmat joukkueet ovat melko keskinkertaisia pelaajia, mutta nuoruudessani he olivat yksi Euroopan parhaista joukkueista, jotka menestyivät molemmat Italiassa. Serie A ja eurooppalainen Mestarien liiga.
San Siro -stadionilla voi vierailla maanantaista perjantaihin klo 9.30-18.00 (mahdollisesti pelipäiviä lukuun ottamatta).
Stadionille pääseminen ei ole monimutkaista, parasta on käyttää metrolinjaa M1 ja jää pois asemalta Piazzale Lotto. Sitten voimme kävellä vähän katua pitkin Viale Caprilli aina stadionille (se ei ole niin lähellä!) tai bussilinjalla 49 kohti San Cristoforo ja jää pois pysäkillä P.za Axum Stadio Meazza.
Kiinteistö sijaitsee lähes keskellä tavallista asuinaluetta, eikä sinne johtavaa tietäkään ole erikseen merkitty. Lisäksi laitokseen saavuttuaan (noin klo 12.00) kaikki näytti melkein autiolta. Stadion itsessään on vaikuttava kooltaan, mutta sen ankaruus ja pyöreän lipunmyyntipisteiden ympäristö eivät lisää sen viehätystä.
Teoriani tästä on, että se on kaupunkistadion, jossa pelaa kaksi seuraa - joten kumpikaan ei tunne olevansa vastuussa asianmukaisesta kirjekuoresta ja markkinoinnista.
Lippu stadionille ja museoon maksaa 18€ (12€ alle 14-vuotiaat / ilmaiseksi - alle 6v) (päivitetty syyskuussa 2022)joten se ei ole halpaa. Ostamme lipun kassalta ja pääsemme aidatulle alueelle. Ensimmäinen asia, joka pistää silmään, on … suuri musta kasarmi - jossa, kuten myöhemmin kävi ilmi, on museo. Museo itsessään ei ole paljoa mainitsemisen arvoinen, siellä on useita historiallisia attribuutteja (kengät, vanhat kupit) ja T-paitoja - käytyäni mm. stadionilla Real Madrid Tunsin oloni hieman pettyneeksi.
Museo on kuitenkin toinen askel, ensin pitäisi mennä itse stadionille (on tärkeää olla menemättä museoon ensin, koska se estää meitä vierailemasta stadionilla!), johon johtaa teipeillä merkitty käärmeennahkaviiva, joka tunnetaan mm. lentokentiltä. Voit tuntea olosi todella tyhmäksi ainoana jonossa ja matkustaa 50 metriä vasemmalle ja oikealle.
Itse stadionilla käyminen on melko nopeaa. Kuljemme sekaalueen (paikka, jossa pelaajat antavat haastatteluja ottelun jälkeen), konferenssihuoneen, vaatehuoneen ja tunnelin - joka johtaa kentälle ja katsomoille. Multimedianäyttöjä tai vuorovaikutuksia ei ole.
Pukuhuoneet ovat uteliaisuus - koska stadion on jaettu 2 joukkueen kesken, jokaisella on oma pukuhuone. Uloskäynti vaatehuoneesta ei johda suoraan tunneliin.
Tunnelista poistuttuamme saavumme stadionin katsomoille. Tuolit ovat väriltään neutraaleja, mikä minua hieman yllätti, olen ollut koko elämäni vakuuttunut siitä, että tuolit vaihdetaan vastaaviin väreihin ennen jokaisen joukkueen otteluita.
Penkillä ei myöskään ole mahdollista ottaa valokuvia. Voimme kuitenkin liikkua vapaasti koko osastolla.
Minun on myönnettävä, että olin hieman pettynyt, enkä suosittele vierailua kenellekään, jolla ei ole tunnetta vähintään yhteen San Siron klubiin - hinta on ehdottomasti liian korkea ottaen huomioon, mitä saamme siitä.
Kuriositeettina AC Milan on rakentanut stadionin lähelle oman toimistorakennuksen ns Casa Milano (http://casamilan.acmilan.com/), jossa on kauppa ja interaktiivinen museo. Itse rakennus on näkemisen arvoinen muotonsa vuoksi - itse myymälässä ei ole niin laajaa valikoimaa.
